[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ 12 ] [ 13 ] [ 14 ] [ 15 ] [ A ] [ seuraava ]

Debian-referenssi
Luku 6 - Debianin pakettienhallinta

aptitude on nykyään suositeltu tekstikäyttöliittymä ohjelman APT (Advanced Package Tool) käyttöön. Se pitää erikseen kirjaa tarkoituksella asennetuista paketeista ja riippuvuuksien takia asennetuista paketeista. Jälkimmäiset aptitude poistaa automaattisesti, kun mikään tarkoituksella asennettu paketti ei enää riipu niistä. Se sisältää kehittyneitä pakettien suodatusominaisuuksia, mutta niiden käyttäminen voi olla vaikeaa.

synaptic on nykyään suositeltu graafinen käyttöliittymä ohjelman APT käyttöön. Sen pakettien suodatusominaisuuksia on helpompi käyttää kuin aptituden. Se tukee koeluontoisesti Debianin pakettimerkkejä.

Debianin palvelimien verkkokuorman vähentämiseksi ja latausten nopeuttamiseksi tulisi paketit hakea Debianin peilipalvelimilta.

Jos sama paketti on tarpeen asentaa useammalle koneelle paikallisesssa verkossa, voit ohjelmalla squid perustaa paikallisen HTTP-välityspalvelimen APT:n kautta ladatuille paketeille. Tarvittaessa aseta arvo ympäristömuuttujalle http_proxy tai aseta arvo http tiedostossa /etc/apt/apt.conf.

Vaikka osiossa apt_preferences(5) kuvattu APT:n valintajärjestelmä on tehokas, sen vaikutukset saattavat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Se on luonteeltaan edistynyt ominaisuus.

Kappaleessa chroot, Kohta 8.6.35 kuvattu metodi on suositeltava The use of the method described in chroot, Kohta 8.6.35 is desirable for järjestelmän vakauden turvaamiseksi ja uusimpien ohjelmaversioiden saamiseksi samanaikaisesti.

Tämä luku pohjaa Woodyn jälkeiseen järjestelmään. Jotkin ominaisuudet saattavat vaatia Sarge-järjestelmän tai myöhemmän.

6.1 Esittely

Jos kaiken kehittäjille tarkoitetun dokumentaation lukeminen tuntuu liian paljolta, lue tämä luku ja pääset nauttimaan Debianin testing/unstable-jakeluiden täydestä voimasta. :-)

6.1.1 Tärkeimmät pakettienhallintatyökalut

     dpkg      – Debian pakettitiedostojen asennusohjelma
     apt-get   – Komentorivikäyttöliittymä APT-ohjelmalle
     aptitude  – Kehittynyt teksti- ja komentorivikäyttöliittymä APT:lle
     synaptic  – Graafinen käyttöliittymä APT:lle
     dselect   – Menupohjainen pakettienhallintaohjelma
     tasksel   – Tehtävienasennusohjelma

Nämä ohjelmat eivät kaikki ole toistensa vaihtoehtoja. Esimerkiksi dselect käyttää sekä APT:ia että dpkg:tä.

APT käyttää tiedostoja /var/lib/apt/lists/* saatavilla olevien pakettien seuraamiseen kun taas dpkg käyttää tiedostoa /var/lib/dpkg/available. Jos paketteja on asennettu aptitude:lla tai muilla APT:n käyttöliittymillä ja halutaan asentaa paketteja dselect:llä, tulee ensin päivittää tiedosto /var/lib/dpkg/available valitsemalla [U]pdate dselect:n valikoista (tai ajaa "dselect update").

apt-get automaattisesti asentaa kaikki paketit, joista valittu paketti riippuu. Se ei asenna paketteja, joita ainoastaan suositellaan tai ehdotetaan.

aptituden asetuksissa voidaan puolestaan määrätä paketin suosittelemat tai ehdottamat paketit asennettaviksi.

dselect Näyttää käyttäjälle listan paketeista, joita valittu paketti suosittelee tai ehdottaa ja antaa käyttäjän valita asennettavat näistä vapaasti. Katso Pakettien riippuvuudet, Kohta 2.2.8.

6.1.2 Aputyökalut

     dpkg-reconfigure  - muuttaa jo asennetun paketin asetuksia
                         (jos se käyttää debconf:ia)
     dpkg-source       - hallinnoi lähdekoodipaketteja
     dpkg-buildpackage - automatisoi pakettien rakentamisen
     apt-cache         - tutkii paikallista pakettiarkistoa

6.2 Debianin pakettien hallinnan aloitus

6.2.1 APT:n laittaminen käyttövalmiiksi

Muokkaa tiedostoa sources.list kappaleen Päivitykseen valmistautuminen, Kohta 5.2 ohjeiden mukaan. [34] Katso myös Debian System installation hints, Luku 3, Päivittäminen jakeluun stable, testing tai unstable, Luku 5 ja Rescue editors, Kohta 11.2.

6.2.2 Tehtävien asennus

Paketteja on mahdollista asentaa ryhmittäin siten, että yhden ryhmän paketteja tyypillisesti tarvitaan Debian-järjestelmän tietynlaiseen käyttöön. Tällaisia pakettiryhmiä kutsutaan "tehtäviksi".

Helpoin tapa asentaa tehtäviä on käyttää alkuasennuksen aikana ohjelmaa tasksel. Komento 

     dselect update

on ajettava ennen sen käyttöä.

Ohjelmalla aptitude voi myös asentaa tehtäviä ja se on suositeltava työkalu. Sitä käytettäessä on mahdollista poistaa yksittäisiä paketteja tehtävistä ennen niiden asennusta.

6.2.3 aptitude

aptitude on uusi menu-pohjainen pakettien asennusohjelma. Se on samankaltainen kuin dselect, mutta tehty alusta asti uudelleen APT:n päälle. Sitä voidaan käyttää apt-get:n sijaan useimpien komentojen osalta. Katso aptitude(1) ja /usr/share/doc/aptitude/README.

Kun aptitude otetaan käyttöön, on parempi jatkaa sen käyttämistä pakettien asentamiseen vaihtoehtoisten metodien sijaan. Muuten menetetään hyöty, joka saadaan aptitude:n kyvystä pitää kirjaa tarkoituksella asennetuista paketeista.

Käytettäessä aptitude:a kokoruututilassa, sille voidaan antaa yhden kirjaimen komentoja, jotka yleensä ovat pieniä kirjaimia. Tärkeimmät komennot ovat: 

     Näppäily    Toiminto
     F10         Valikko
     ?           Apua näppäinkomennoissa (täydellinen listaus)
     u           Päivitä pakettiarkiston tiedot
     +           Merkitse paketti päivitettäväksi tai asennettavaksi
     -           Merkitse paketti poistettavaksi (säilytä asetukset)
     _           Merkitse paketti hävitettäväksi (poista asetukset)
     =           Merkitset paketti säilytettäväksi
     U           Merkitset päivitettäväksi kaikki paketit, jotka voidaan päivittää
     g           Lataa ja asenna merkityt paketit
     q           Poistu nykyisestä näkymästä ja tallenna muutokset
     x           Poistu nykyisestä näkymästä ja hylkää muutokset
     Enter       Näytä tietoa paketista
     C           Näytä paketin muutosloki
     l           Vaihda näytettävien pakettien rajoitusta
     /           Hae seuraava osuma
     \           Toista edellinen haku

Kuten apt-get, aptitude asentaa paketit, joista valittu paketti on riippuvainen. aptitude tarjoaa myös mahdollisuuden suositeltujen ja ehdotettujen pakettien lataamiseen ja asentamiseen. Voit vaihtaa oletustoimintaa valitsemalla valikosta F10 -> Options -> Dependency handling.

Muita aptituden etuja ovat:

6.2.4 dselect

Vakaissa julkaisuissa Potatoon asti dselect oli pääasiallinen pakettienhallintatyökalu. Sargessa kannattaisi sen sijaan käyttää ohjelmaa aptitude.

Käynnistettäessä dselect automaattisesti valitsee "Required"-, "Important"- ja "Standard"-paketit (vaadittavat, tärkeät ja vakiopaketit).

dselect:ssä on jossain määrin outo käyttöliittymä. Useimmat käyttäjät kuitenkin tottuvat siihen. Siinä on neljä komentoa (Iso kirjain tarkoittaa ISOA!): 

     Näppäily    Toiminto
     Q           Lopeta. Vahvista nykyiset valinnat ja lopeta joka tapauksessa.
                 (kumoa riippuvuudet)
     R           Palauta! En tarkoittanut sitä.
     D           Toimi! dselectin mielipiteellä ei ole väliä.
     U           Laita kaikki suositeltuun tilaan.

Komentojen D ja Q kanssa on mahdollista tehdä ristiriitaisia valintoja omalla vastuulla. Näitä komentoja tulisi käyttää varoen.

Rivin "expert" lisääminen tiedostoon /etc/dpkg/dselect.cfg vähentää ohjelman tulostuksia.

Jos dselect toimii hitaasti jollain koneella, ohjelma voidaan ajaa nopeammalla koneella asennettavien pakettien määrittämiseksi ja käyttää sen jälkeen komentoa apt-get install hitaalla koneella pakettien asentamiseen.

6.2.5 Jakeluiden seuraaminen APT:lla

testing-jakelun seuraaminen sen muuttuessa tapahtuu muuttamalla tiedoston /etc/apt/preferences sisältö seuraavanlaiseksi: 

     Package: *
     Pin: release a=testing
     Pin-Priority: 800
     
     Package: *
     Pin: release a=stable
     Pin-Priority: 600

testing-jakelun seuraamisen sivuvaikutuksena tietoturvapäivityksiä sisältävien pakettien asennus saattaa viivästyä. Tämä johtuu siitä, että paketit ladataan ensin jakeluun unstable ja ne siirtyvät testing-jakeluun viiveellä.

Ohjesivu apt_preferences(5) sisältää monimutkaisempia esimerkkejä esimerkiksi siitä kuinka seurata testing:iä, mutta samalla asentaa valittuja paketteja unstable:sta.

Esimerkkejä tiettyjen pakettien lukitsemisesta tiettyyn versioon, samalla kun muita paketteja päivitetään, löytyy examples-alihakemistosta tiedostoista preferences.testing ja preferences.unstable.

Jos paketteja käytetään sekaisin eri jakeluista esim. testing:stä ja stable:sta tai unstable:sta ja stable:sta, päivittyvät peruspaketit kuten libc6 lähes pakolla jossain vaiheessa testing- tai unstable-versioihin, jotka saattavat sisältää virheitä. Varoitus on annettu.

Toisena esimerkkinä preferences.stable pakottaa kaikki paketit palaamaan stable-versioon.

Paketin myöhemmästä versiosta aiempaan palaaminen ei ole virallisesti tuettua Debianissa. Saattaa kuitenkin olla, että aikaisempaan versioon palaaminen on tarpeellista, jos uudempi versio toimii virheellisesti. Aiemmat pakettiversiot löytyvät paikallisesti hakemistosta /var/cache/apt/archives/ verkosta osoitteesta http://snapshot.debian.net/. Katso myös Pelastus käyttäen ohjelmaa dpkg, Kohta 6.3.3.

Palaaminen aiempaan jakeluun ei myöskään ole tuettua ja aiheuttaa hyvin todennäköisesti ongelmia. Äärimäisessä hädässä tätä voi kuitenkin yrittää viimeisenä ratkaisuna.

6.2.6 Komennot aptitude, apt-get ja apt-cache

Seurattaessa testing:iä yllä olevan esimerkin mukaisesti, voidaan järjestelmää päivittää seuraavilla komennoilla:

Jos yllä olevissa esimerkeissä ohjelmalle apt-get annetaan valitsin -u, se listaa kaikki päivitettävät paketit ja pyytää käyttäjältä varmistuksen ennen päivitystä. aptitude tekee näin oletuksena. Tämän voi asettaa apt-get:n oletukseksi seuraavasti: 

     $ cat >> /etc/apt/apt.conf << .
     // Näytä aina lista päivitettävistä paketeista (-u)
     APT::Get::Show-Upgraded "true";
     .

Valitsimen --no-act avulla on mahdollista simuloida toimintaa asentamatta, poistamatta, jne. mitään paketteja oikeasti.

6.3 Debianin selviytymiskomennot

Tämä tieto tuo mukanaan ikuisten päivitysten onnen. :-)

6.3.1 Tarkista Debianin virheet ja etsi apua

Jos tietyn paketin kanssa ilmenee ongemia, tulisi ennen avun etsimistä tai virheen ilmoittamista tarkistaa seuraavat sivut. (lynx, links ja w3m toimivat kaikki): 

     $ lynx http://bugs.debian.org/
     $ lynx http://bugs.debian.org/paketti  # jos paketin nimi on tiedossa
     $ lynx http://bugs.debian.org/virhenumero     # jos virhenumero on tiedossa

Etsi Googlessa (www.google.com) hakusanoilla, joihin sisältyy "site:debian.org".

Epävarmassa tilanteessa kannattaa lukea ohjeita. Aseta CDPATH seuraavasti: 

     export CDPATH=.:/usr/local:/usr/share/doc

ja kirjoita 

     $ cd paketti
     $ pager README.Debian # jos tiedosto on olemassa
     $ mc

Muita avun lähteitä on listattu kappaleessa Support for Debian, Luku 15.

6.3.2 APT upgrade:n vianetsintä

Päivitettäessä paketteja unstable:ssa tai testing:ssä kappaleen Päivittäminen, Kohta 5.3 ohjeiden mukaan, saattaa riippuvuuksissa ilmetä ongelmia. Useimmiten tämän johtuu siitä, että päivitettävä paketti on riippuvainen paketista, joka ei ole vielä saatavilla. Ongelman voi korjata ajamalla komennon: 

     # aptitude dist-upgrade

Jos tämä ei auta, toista jompaa kumpaa seuraavista komennoista kunnes ongelma ratkeaa: 

     # aptitude -f upgrade        # jatka päivittämistä myös virheistä huolimatta
     ... tai
     # aptitude -f dist-upgrade   # jatka päivittämistä ja tarvittaessa poistamista virheistä huolimatta

Jotkin pahasti hajalla olevat päivitysskriptit saattavat aiheuttaa jatkuvia ongelmia. Tällöin kannattaa yleensä tutkia ja korjata kyseisen paketin skriptejä /var/lib/dpkg/info/paketti.{post,pre}{inst,rm} ja tämän jälkeen ajaa: 

     # dpkg --configure -a    # tekee kaikkien osittain asennettujen pakettien asetukset

Jos skripti valittaa puuttuvasta asetustiedostosta, etsi hakemistosta /etc/ vastaavaa tiedostoa. Jos hakemistosta löytyy muuten samanniminen tiedosto päätteellä .dpkg-new (tai jotain vastaavaa), poista pääte siirtämällä tiedosto toiselle nimelle komennolla mv.

Pakettien riippuvuussuhteissa voi ilmetä ongelmia asennettaessa niitä unstable:ssa tai testing:ssä. Riippuvuuksia voi kiertää seuraavasti. 

     # aptitude -f install paketti # unohda puuttuvat riippuvuudet

Vaihtoehtoisesti tilanteen voi korjata käyttämällä pakettia equivs. Katso /usr/share/doc/equivs/README.Debian ja equivs-paketti, Kohta 6.5.2.

6.3.3 Pelastus käyttäen ohjelmaa dpkg

Jos APT:n käyttäminen johtaa umpikujaan, paketit voi ladata Debianin peilipalvelimilta ja asentaa ohjelmalla dpkg. Jos käytettävissä ei ole verkkoyhteyttä, pakettien väliaikaisia kopioita voi etsiä hakemistosta /var/cache/apt/archives/. 

     # dpkg -i fetchmail_6.2.5-4_i386.deb

Jos todella tarvitun paketin asennus tällä tavalla epäonnistuu riippuvuussuhdeongelmien takia, niiden tarkistusta voi ohjata mm. valitsimilla --ignore-depends ja --force-depends. Katso yksityiskohdat kappaleesta dpkg(8).

6.3.4 Pakettien valintatietojen palauttaminen

Jos tiedosto /var/lib/dpkg/status korruptoituu mistään syystä, Debian-järjestelmä menettää tiedon valituista paketeista ja kärsii pahasti. Vanhempi versio tiedostosta /var/lib/dpkg/status voi löytyvä nimellä /var/lib/dpkg/status-old tai /var/backups/dpkg.status.*.

Hakemiston /var/backups/ pitäminen eri levyosiolla voi olla hyvä idea, koska tämä hakemisto sisältää paljon tärkeää järjestelmätietoa.

Jos vanhaa versiota tiedostosta /var/lib/dpkg/status ei ole saatavilla, voidaan tieto palauttaa hakemistossa /usr/share/doc/ olevista hakemistoista. 

     # ls /usr/share/doc | \
       grep -v [A-Z] | \
       grep -v '^texmf$' | \
       grep -v '^debian$' | \
       awk '{print $1 " install"}' | \
       dpkg --set-selections
     # dselect --expert # asentaa järjestelmän uudelleen, poista tarpeettomat

6.3.5 Järjestelmän pelastaminen hakemiston /var tuhoutumisen jälkeen

Koska hakemisto /var sisältää usein päivitettävää tietoa, kuten sähköposteja, se korruptoituu helpommin kuin esim. /usr/. Hakemiston /var sijoittaminen omalle levyosiolleen vähentää riskejä. Jos tapahtuu katastrofi, on /var/ ehkä rakennettava uudelleen, jotta Debian-järjestelmä voidaan pelastaa.

Hajonneeseen järjestelmään voidaan kopioida toisesta toimivasta, minimaalisesta Debian-järjestelmästä hakemisto /var, esimerkiksi var.tar.gz, kunhan lähdehakemisto on samasta tai vanhemmasta Debianin versiosta. Tämän jälkeen 

     # cd /
     # mv var var-old      # jos jäljellä on mitään käyttökelpoista
     # tar xvzf var.tar.gz # puretaan hakemisto Woody-jakelusta
     # aptitude            # tai dselect

Tämän jälkeen järjestelmän pitäisi toimia. Pakettitietojen palauttamista voidaan edistää kappaleen Pakettien valintatietojen palauttaminen, Kohta 6.3.4 ohjeiden avulla. ([FIXME]: This procedure needs more experiments to verify.)

6.3.6 Paketin asentaminen käynnistyskelvottomana järjestelmään

Linux käynnistetään Debianin pelastuslevykkeeltä tai -CD:ltä tai toiselta osiolta Linuxissa, jossa on monikäynnistys. Katso Booting the system, Kohta 8.1. Käynnistyskelvoton järjestelmä liitetään hakemistoon /target ja asennetaan paketti käyttäen dpkg:n chroot-asennusmoodia. 

     # dpkg --root /target -i pakettitiedosto.deb

Tämän jälkeen tehdään asetukset ja korjataan ongelmat.

Jos käynnistysongelmat johtuvat vain hajonneesta lilo:sta, voi järjestelmän käynnistää Debianin standardilta pelastuslevykkeeltä. Jos Linux-asennuksen juuriosio on /dev/hda12 ja halutaan käynnistää ajotasolle 3, kirjoitetaan käynnistyskehotteessa: 

     boot: rescue root=/dev/hda12 3

Käynnistyvä järjestelmä on lähes täysin toimiva ja käyttää ytimenään levykeellä olevaa ydintä. (Pieniä häiriöitä voi esiintyä johtuen puuttuvista ytimen ominaisuuksista tai moduleista.)

6.3.7 Mitä tehdä, jos dpkg-komento on hajalla

Minkään .deb-paketin asentaminen saattaa olla mahdotonta, jos dpkg on hajonnut. Tilanteen voi korjata seuraavalla proseduurilla. (Ensimmäisellä rivillä voit korvata komennon "links" haluamallasi selainkomennolla.) 

     $ links http://http.us.debian.org/debian/pool/main/d/dpkg/
       ... lataa toimiva dpkg_versio_ark.deb
     $ su
     password: *****
     # ar x dpkg_versio_ark.deb
     # mv data.tar.gz /data.tar.gz
     # cd /
     # tar xzfv data.tar.gz

Alustalla i386 voidaan käyttää myös URL:ia http://packages.debian.org/dpkg.

6.4 Debianin nirvana-komennot

Näiden komentojen ymmärtämistä seuraava valaistuminen päästää käyttäjän ikuisesta pahan karman päivityshelvetistä ja päästää hänet Debianin nirvanaan. :-)

6.4.1 Tietoa tiedostosta

Asennetut paketit, joihin liittyy tiedosto, jonka nimi on tiettyä muotoa, voi löytää komennolla: 

     $ dpkg {-S|--search} lauseke

Tai vastaavasti voi etsiä Debianin arkistoista: 

     $ wget http://ftp.us.debian.org/debian/dists/sarge/Contents-i386.gz
     $ zgrep -e lauseke Contents-i386.gz

Tai voi käyttää erikoistuneita pakettikomentoja: 

     # aptitude install dlocate 
     $ dlocate tiedostonimi # Komentojen dpkg -L ja dpkg -S nopea vaihtoehto
     ...
     # aptitude install auto-apt # työkalu, joka asentaa paketteja tarvittaessa
     # auto-apt update           # luo tietokannan auto-apt:lle
     $ auto-apt search lauseke # etsii lauseketta sekä asennetuista että asentamattomista paketeista

6.4.2 Tietoa paketista

Tietoja voidaan etsiä pakettiarkistoista. Ennen tätä tulee varmistaa, että APT käyttää oikeita arkistoja muokkaamalla tiedostoa /etc/apt/sources.list. Paketin nykyisen version vertailu jakeluiden testing ja unstable versioihin onnistuu komennolla apt-cache policy 

     # apt-get   check           # Päivitä välimuisti ja etsi rikkoutuneita paketteja
     $ apt-cache search  lauseke # Etsi paketin tekstikuvauksesta
     $ apt-cache policy  paketti # Paketin tärkeys-/jakelutiedot
     $ apt-cache show -a paketti # Näytä paketin kaikkien jakeluiden kuvaukset
     $ apt-cache showsrc paketti # Näytä vastaavan lähdekoodipaketin kuvaus
     $ apt-cache showpkg paketti # Pakettitietoja virheiden korjaukseen
     # dpkg  --audit|-C          # Etsi osittain asennettuja paketteja
     $ dpkg {-s|--status} paketti ... # Asennetun paketin kuvaus
     $ dpkg -l paketti ...       # Asennetun paketin satuts status (1 rivi/paketti)
     $ dpkg -L paketti ...       # Listaa paketin asentamat tiedostot

apt-cache showsrc -komento is ole Woody-jakelusta lähtien ole ollut dokumentoitu, mutta se toimii. :-)

Pakettitietoja löytyy myös seuraavista tiedostoista (näitä voi selata esim ohjelman mc avulla): 

     /var/lib/apt/lists/*
     /var/lib/dpkg/available

Seuraavat tiedostot kertovat mitä oikeastaan on tapahtunut muutaman edellisen asennussession aikana. 

     /var/lib/dpkg/status
     /var/backups/dpkg.status*

6.4.3 Valvomaton asennus APT:lla

Valvomattoman asennuksen voi tehdä lisäämällä seuraavan rivin tiedostoon /etc/apt/apt.conf: 

     Dpkg::Options {"--force-confold";}

Tämä vastaa komennon aptitude -y install paketti tai apt-get -q -y install paketti ajamista. Koska kaikkiin kysymyksiin vastataan automaattisesti "kyllä", tämä voi aiheuttaa ongelmia ja sitä pitäisi käyttää varoen. Katso apt.conf(5) and dpkg(1).

Minkä tahansa paketin asetuksia voidaan myöhemmin muuttaa kappaleen Asennettujen pakettien asetuksien päivittäminen, Kohta 6.4.4 ohjeiden mukaan.

6.4.4 Asennettujen pakettien asetuksien päivittäminen

Asennettujen pakettien asetuksia voidaan muuttaa seuraavilla komennoilla 

     # dpkg-reconfigure --priority=medium paketti [...]
     # dpkg-reconfigure --all   # päivitä kaikkien pakettien asetukset
     # dpkg-reconfigure locales # luo mahdolliset uudet maa-asetukset
     # dpkg-reconfigure --p=low xserver-xfree86 # päivitä X serverin asetukset

Jos on tarvetta muuttaa ohjelman debconf toimintatilaa pysyvästi, se voidaan tehdä tällä.

Joissain ohjelmissa on erillisiä asetusten tekoskriptejä. [36] 

     apt-setup     - luo /etc/apt/sources.list
     install-mbr   - asenna pääkäynnistyslohkon hallinnoija
     tzconfig      - aseta paikallinen aikavyöhyke
     gpmconfig     - muokkaa gpm-hiiritaustaohjelman asetuksia
     eximconfig    - muokkaa Exim (MTA):n asetuksia
     texconfig     - muokkaa teTeX:n asetuksia
     apacheconfig  - muokkaa Apache:n (httpd) asetuksia
     cvsconfig     - muokkaa CVS:n asetuksia
     sndconfig     - muokkaa äänentoistojärjestelmän asetuksia
     ...
     update-alternatives - aseta oletuskomentoja esim., vim on vi
     update-rc.d         - System-V init skriptien hallinta
     update-menus        - Debian-menujärjestelmä
     ...

6.4.5 Pakettien poistaminen ja siivoaminen

Paketin poisto niin, tetä sen asetustiedostot säilytetään: 

     # aptitude remove paketti ...
     # dpkg   --remove paketti ...

Paketin ja asetustiedostojen poistaminen: 

     # aptitude purge  paketti ...
     # dpkg   --purge  paketti ...

6.4.6 Vanhempien pakettien säilyttäminen

Esimerkiksi pakettien libc6 ja libc6-dev nykyisten versioiden säilyttäminen ajettaessa dselect tai aptitude install paketti voidaan tehdä seuraavasti: 

     # echo -e "libc6 hold\nlibc6-dev hold" | dpkg --set-selections

aptitude install paketti-komentoa ei tämä "säilytys" haittaa. Säilyttääksesi paketin pakottamalla automaattisen paluun aikaisempaan versioon ajettaessa aptitude upgrade paketti tai aptitude dist-upgrade, lisää seuraava tiedostoon /etc/apt/preferences: 

     Package: libc6
     Pin: release a=stable
     Pin-Priority: 2000

"Package:"-kohdassa ei voi olla "libc6*"-tyylisiä määritelmiä. Jos kaikki lähdekoodipakettiin glibc liittyvät binääripaketit halutaan pitää samassa versiossa, ne on listattava kaikki erikseen.

Seuraava komento listaa tällä hetkellä säilytettävät paketit: 

     dpkg --get-selections "*"|grep -e "hold$"

6.4.7 stable/testing/unstable-sekajärjestelmä

apt-show-versions-komennolla voidaan listata paketin saataville olevat versiot jakeluittain. 

     $ apt-show-versions | fgrep /testing | wc
     ... montako pakettia järjestelmässä on testing:stä
     $ apt-show-versions -u
     ... päivitettävissä olevat paketit
     $ aptitude install `apt-show-versions -u -b | fgrep /unstable`
     ... päivitä kaikki unstable-paketit uusimpiin versioihin

6.4.8 Pakettitiedostojen karsiminen välimuistista

APT jättää paketteja asennettaessa pakettitiedostot välimuistiin hakemistoon /var/cache/apt/archives/ ja se täytyy puhdistaa. 

     # aptitude autoclean # poistaa hyödyttömät pakettitiedostot
     # aptitude clean     # poistaa kaikki talletetut pakettitiedostot

6.4.9 Järjestelmäasetusten tallennus/kopiointi

Paikallisen kopion tekeminen pakettien valintatiloista: 

     # dpkg --get-selections "*" >valinnat   # tai käytä \*
     # debconf-get-selections > debconfsel.txt

"*" sisällyttää tiedostoon valinnat myös "siivotut" paketit.

Tämä tiedosto voidaan siirtää toiseelle tietokoneella ja käyttää asennukseen siellä: 

     # dselect update
     # debconf-set-selections < debconfsel.txt
     # dpkg --set-selections <valinnat
     # apt-get -u dselect-upgrade    # tai dselect install

6.4.10 Paketin sovittaminen stable-järjestelmään

Tehtäessä stable-järjestelmän osittaista päivitystä, paketin rakentaminen uudelleen lähdekoodipaketista nykyisessä ympäristössä on suositeltavaa. Tällä vältetään riippuvuuksista johtuva massiivinen pakettien päivitys. Seuraavat rivit on ensin lisättävä tiedostoon /etc/apt/sources.list: 

     deb-src http://http.us.debian.org/debian testing \
      main contrib non-free
     deb-src http://http.us.debian.org/debian unstable \
      main contrib non-free

Tulostussyistä kukin deb-src-rivi on jaettu kahdelle riville, mutta tiedostossa sources.list kaiken tulisi olla yhdellä rivillä.

Tämän jälkeen haetaan lähdekoodi ja tehdään paikallinen paketti: 

     $ apt-get update  # päivitä lista lähdekoodipaketeista
     $ apt-get source paketti
     $ dpkg-source -x paketti.dsc
     $ cd paketti-versio
       ... myös paketin vaatimat paketit (Build-Depends .dsc-tiedostossa)
           tulee asentaa. Myös paketti "fakeroot" tarvitaan.
     
     $ dpkg-buildpackage -rfakeroot 
     
       ...tai (ei allekirjoitusta)
     $ dpkg-buildpackage -rfakeroot -us -uc # käytä myöhemmin "debsign"-ohjelmaa, jos tarpeen
     
       ...Sitten asennus
     $ su -c "dpkg -i pakettitiedosto.deb"

Yleensä vain muutama "-dev"-päätteinen paketti tarvitaan riippuvuussuhteiden tyydyttämiseen. debsign on paketissa devscripts. auto-apt voi auttaa riippuvuuksien tyydyttämisessä. fakeroot-ohjelman käyttö välttää tarpeetonta pääkäyttäjätunnuksen käyttöä.

In Woody, these dependency issues can be simplified. For example, to compile a source-only pine package: 

     # apt-get build-dep pine
     # apt-get source -b pine

6.4.11 Paikallinen pakettiarkisto

APT:n ja dselect-järjestelmän kanssa yhteensopivan paikallisen pakettiarkiston luominen vaatii, että luodaan Packages-tiedosto ja että pakettitiedostot talletetaan tietynlaiseen hakemistopuuhun.

Paikallinen, virallisten Debian-arkistojen kaltainen deb-varasto voidaan tehdä seuraavasti: 

     # aptitude install dpkg-dev
     # cd /usr/local
     # install -d pool # fyysiset paketit sijaitsevat täällä
     # install -d dists/unstable/main/binary-i386
     # ls -1 pool | sed 's/_.*$/ priority section/' | uniq > override
     # editor override # määritä priority ja section
     # dpkg-scanpackages pool override /usr/local/ \
        > dists/unstable/main/binary-i386/Packages
     # cat > dists/unstable/main/Release << EOF
     Archive: unstable
     Version: 3.0
     Component: main
     Origin: Local
     Label: Local
     Architecture: i386
     EOF
     # echo "deb file:/usr/local unstable main" \
        >> /etc/apt/sources.list

Vaihtoehtoisesti, nopea karkea versio paikallisesta deb-varastosta voidaan tehdä seuraavasti: 

     # aptitude install dpkg-dev
     # mkdir /usr/local/debian
     # mv /jos/ssain/paketti.deb /usr/local/debian
     # dpkg-scanpackages /usr/local/debian /dev/null | \
       gzip - > /usr/local/debian/Packages.gz
     #  echo "deb file:/usr/local/debian ./" >> /etc/apt/sources.list

Näitä arkistoja voidaan etäkäyttää tarjoamalla pääsy hakemistoihin joko HTTP:llä tai FTP:llä ja vaihtamalla rivejä tiedostossa /etc/apt/sources.list tämän mukaisesti.

6.4.12 Vieraiden binääripakettien muuntaminen tai asentaminen

alien mahdollistaa Red Hat:n rpm-, Stampeden slp-, Slackwaren tgz- ja Solariksen pkg-tiedostomuotojen muuntamisen Debianin deb-paketeiksi. Näin ollen on mahdollista käyttää alien-ohjelmaa toisesta Linux-jakelusta peräisin olevan paketin muuntamiseen haluamaasi pakettiformaattiin ja paketin asentamiseen järjestelmään. alien tukee myös LSB-paketteja.

6.4.13 Automaattiasennus-komento

auto-apt on tarvittaessa paketteja asentava työkalu. 

     $ sudo auto-apt update
      ... päivitä tietokanta
     $ auto-apt -x -y run
     Entering auto-apt mode: /bin/bash
     Exit the command to leave auto-apt mode.
     $ less /usr/share/doc/med-bio/copyright # käytä tiedostoa, jota ei ole
      ...  Asennetaan tiedoston tarjoava paketti.
      ... Asennetaan myös riippuvuudet

6.4.14 Asennettujen pakettitiedostojen varmennus

debsums mahdollistaa asennettujen pakettitiedostojen varmennuksen MD5-tarkistussummia vastaan. Joillekin paketeille ei ole saatavissa MD5-tarkistussummia. Mahdollinen väliaikainen korjaus ylläpitäjille: 

     # cat >>/etc/apt/apt.conf.d/90debsums
     DPkg::Post-Install-Pkgs {"xargs /usr/bin/debsums -sg";};
     ^D

tekijänä Joerg Wendland joergland@debian.org (testaamaton).

6.4.15 sources.list:n optimointi

Testattaessa USA:ssa, hienot sources.list:n optimointiyritykset eivät tuottaneet merkittävää parannusta toimintaan. Tämä tehtiin valitsemalla käsin lähellä oleva sivusto apt-setup-ohjelmalla.

apt-spy luo sources.list-tiedoston automaattisesti perustuen saantiviiveisiin ja kaistanleveyteen. netselect-apt luo täydellisemmän sources.list:n, mutta käyttää huonompaa metodia parhaan peilin valitsemiseen (ping-aikojen vertailu). 

     # aptitude install apt-spy
     # cd /etc/apt ; mv sources.list sources.list.org
     # apt-spy -d testing -l sources.apt

6.5 Muita Debianin omituisuuksia

6.5.1 dpkg-divert -komento

Tiedostojen ohjaukset ovat tapa pakottaa dpkg asentamaan tiedosto muualle kuin sen oletussijaintiin. Ohjauksia voidaan käyttää Debianin pakettiskripteissä tiedoston siirtämiseen, kun se aiheuttaa törmäyksen. Järjestelmän ylläpitäjät voivat myös käyttää ohjauksia paketin asetustiedoston syrjäyttämiseen tai kun dpkg:n halutaan säilyttävän joitain tiedostoja (joita ei ole merkitty asetustiedostoiksi) asennettaessa uudempaa versiota paketista, joka sisältää kyseiset tiedostot. (Katso Paikallisten asetusten säilyttäminen, Kohta 2.2.4). 

     # dpkg-divert [--add]  filename # lisää "ohjaus"
     # dpkg-divert --remove filename # poista "ohjaus"

Yleensä ohjelman dpkg-divert käyttöä kannattaa välttää, jos se ei ole aivan välttämätöntä.

6.5.2 equivs-paketti

Käännettäessä ohjelmaa lähdekoodista, on parasta tehdä siitä oikea paikallinen Debian-paketti (*.deb). Käytä equivs-pakettia viimeisenä toivona. 

     Package: equivs
     Priority: extra
     Section: admin
     Description: Circumventing Debian package dependencies
      This is a dummy package which can be used to create Debian
      packages, which only contain dependency information.
      (Debianin pakettiriippuvuuksien kiertäminen
      Tätä valepakettia voidaan käyttää sellaisten Debian-pakettien
      luomiseen, jotka sisältävät vain riippuvuussuhdetietoa.)

6.5.3 Vaihtoehtoiset komennot

Komennon vi voi määrätä ajamaan ohjelman vim ohjelmalla update-alternatives: 

     # update-alternatives --display vi
     ...
     # update-alternatives --config vi
       Selection    Command
     -----------------------------------------------
           1        /usr/bin/elvis-tiny
           2        /usr/bin/vim
     *+    3        /usr/bin/nvi
     
     Enter to keep the default[*], or type selection number: 2

Debianin vaihtoehtojärjestelmän vaihtoehdot listataan hakemistossa /etc/alternatives/ symbolisina linkkeinä.

X Window -ympäristön voi asettaa käyttämällä update-alternatives:ia tiedostoihin /usr/bin/x-session-manager ja /usr/bin/x-window-manager. Lisätietoja löytyy kappaleesta Custom X sessions, Kohta 9.4.5.1.

/bin/sh on suora symbolinen linkki tiedostoon /bin/bash tai /bin/dash. On turvallisempaa käyttää /bin/bash:ia, joka on yhteensopiva vanhojen Bashismin saastuttamien skriptien kanssa, mutta POSIX-yhteensopivuuteen vaativan /bin/dash:n käyttö pakottaa kurinalaisuuteen. Linuxin 2.4-ytimeen päivittäminen tyypillisesti asettaa linkin tiedostoon /bin/dash.

6.5.4 Ajotasojen käyttö

Asennettaessa useimmat Debian-paketit asettavat palvelunsa ajettaviksi ajotasoilla 2-5. Näin ollen ajotasojen 2, 3, 4 ja 5 välillä ei ole eroja mukauttamattomassa Debian-järjestelmässä. Debian jättää paikallisen ylläpitäjän vastuulle ajotasojen mukauttamisen kappaleen Ajotasojen muokkaaminen, Kohta 2.4.3 ohjeiden mukaan. Tämä poikkeaa tavasta, jolla ajotasoja käytetään joissain muissa suosituista GNU/Linux-jakeluissa. Yksi mahdollisesti haluttu muutos on xdm:n tai gdm:n poistaminen ajotasolta 2, jolloin X-ikkunointijärjestelmä ei käynnisty käynnistyssekvenssin lopuksi. Se voidaan käynnistää vaihtamalla ajotasolle 3.

Lisätietoja ajotasoista löytyy kappaleesta Järjestelmän ajotasot, Kohta 2.4.2.

6.5.5 Pois päältä kytketyt taustapalvelut

Debianin kehittäjät suhtautuvat vakavasti järjestelmän turvallisuuteen. Monet taustapalvelut asennetaan niin, että vain osa palveluista ja ominaisuuksista ovat käytössä.

Komento ps aux ja tiedostojen /etc/init.d/* ja /etc/inetd.conf sisältö on tarkistettava, jos on mitään epäilyksiä (Exim:stä, DHCP:stä, ...). Myös /etc/hosts.deny kannattaa tarkistaa kuten kappaleessa Restricting logins with PAM, Kohta 9.2.1. Myös komento pidof on hyödyllinen (katso pidof(8)).

X11 ei oletuksena salli (etä-) TCP/IP-yhteksiä uusimmissa Debianin versioissa. Katso Using X over TCP/IP, Kohta 9.4.6. SSH:n X-forwarding (X-yhteyksien edelleenvälittäminen) on myös estetty. Katso Connecting to a remote X server – ssh, Kohta 9.4.8.

[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ 12 ] [ 13 ] [ 14 ] [ 15 ] [ A ] [ seuraava ]

Debian-referenssi

CVS, to 18.1.2007, 11:54:20 UTC

Osamu Aoki osamu#at#debian.org
Suomenkielinen käännös: Esko Arajärvi edu#at#iki.fi
Tekijät, Kohta A.1