[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ 12 ] [ 13 ] [ 14 ] [ 15 ] [ A ] [ seuraava ]

Debian-referenssi
Luku 1 - Johdanto

Tämän Debian-referenssin tarkoituksena on olla laaja yleiskatsaus Debian-järjestelmään ja toimia asennuksen jälkeisenä käyttöohjeena. Dokumentin kohdelukija on valmis lukemaan komentoriviskriptejä. Lukijalla oletetaan myös jo olevan perusosaamista Unixin kaltaisista järjestelmistä.

Tätä kirjoitettaessa on tehty tietoinen päätös olla selittämättä kaikkea yksityiskohtaisesti, jos tieto löytyy ohjesivuilta, info-sivuilta tai HOWTO-dokumenteista. Täydellisten selitysten sijaan on pyritty tarjoamaan suoraan sovellettavissa olevaa tietoa antamalla tarkkoja komentosekvenssejä tekstissä ja esimerkkiskriptejä hakemistossa examples/. Komentojen sisältö tulisi ymmärtää ennen niiden käyttämistä. Komentojen tarkka muoto saattaa hieman vaihdella järjestelmästä toiseen.

Suuri osa sisällytetystä tiedosta on muistutuksia ja viittauksia virallisiin referensseihin, jotka on listattu kappaleessa References, Kohta 15.1.

Tämä dokumentti oli alun perin "pikareferenssi", mutta se kasvoi. Joka tapauksessa johtavia ajatuksia ovat lyhyys ja yksinkertaisuus.

Hätäapua järjestelmän ylläpidossa tarjoaa kappale Debianin selviytymiskomennot, Kohta 6.3.

1.1 Virallinen dokumentti

Viimeisin virallinen versio dokumentista on Debianin arkistoissa paketissa debian-reference-fi ja se on myös saatavissa osoitteesta: http://www.debian.org/doc/manuals/debian-reference/.

Viimeisin kehitysversio löytyy osoitteesta: http://qref.sourceforge.net/Debian/. Projektin kotisivu on http://qref.sourceforge.net/, jolta tämä dokumentti löytyy seuraavissa formaateissa: tavallinen teksti, HTML, PDF, SGML ja PostScript.

1.2 Dokumentin käytännöt

Tämä Debian-referenssi esittää ohjeet lyhyinä bash-komentotulkin komentoina. Dokumentissa käytetään seuraavia käytäntöjä:

     # komento pääkäyttäjän tunnuksella
     $ komento käyttäjän tunnuksella
     ... toiminnon kuvaus

Näissä komentoriviesimerkeissä PS2=" ". Lisätietoja bash:sta on kappaleessa Bash – GNU standard interactive shell, Kohta 13.2.1.

Viitteet

UNIX-tyylisiin ohjesivuihin on esitetty muodossa: bash(1) ja
GNU TEXINFO-sivuihin muodossa: info libc.
Kirjoihin muodossa: The C Programming Language.
URL:eihin muodossa: http://www.debian.org/doc/manuals/debian-reference/.
järjestelmän tiedostoihin muodossa: /usr/share/doc/Debian/reference/.

Käytössä on seuraavat lyhenteet:

LDP: Linux Documentation Project eli Linux-dokumentointiprojekti (http://www.tldp.org/)
DDP: Debian Documentation Project eli Debian-dokumentointiprojekti (http://www.debian.org/doc/)

Muut lyhenteet on määritelty tekstissä ennen niiden käyttöä.

Tässä dokumentissa LDP-dokumentteihin on annettu vain URL-viitteet. LDP-dokumentit on kuitenkin myös paketoitu Debianille. Kun paketit on asennettu, dokumentit löytyvät hakemistosta /usr/share/doc/HOWTO/.

Katso References, Kohta 15.1.

1.3 Esimerkkiskriptit

Dokumentin mukana tulevat esimerkkiskriptit löytyvät hakemistosta /usr/share/doc/Debian/reference/examples/. Piilotettujen tiedostojen nimien alussa oleva "." on vaihdettu alaviivaksi "_". Tiedostonimiin on lisätty ylimääräinen pääte, jos tiedostosta on tarjolla useampia vaihtoehtoja.

1.4 Perusasetukset

Jos järjestelmä on asennettu minimimäärällä paketteja ja tästä dokumentista halutaan ottaa kaikki irti, kannattaa ajaa seuraavat komennot muiden hyödyllistä dokumentaatiota sisältävien pakettien asentamiseksi.

     # aptitude install mc less ssh vim kernel-package \
                        manpages-dev doc-debian doc-linux-text \
                        debian-policy developers-reference maint-guide \
                        apt-howto harden-doc debian-reference \
                        libpam-doc glibc-doc samba-doc exim4-doc-html

1.5 Debian-jakeluiden perusteet

Debian ylläpitää kolmea eri jakelua yhtäaikaisesti. Nämä ovat:

stable — Hyödyllisin tuotantopalvelimilla, koska sitä päivitetään vain tietoturvapäivityksillä. Katso stable-jakeluversio, Kohta 2.1.3.

testing — Suositeltu jakelu työasemille, koska se sisältää työpöytäohjelmien tuoreita, mutta jonkin verran testattuja versioita. Katso testing-jakeluversio, Kohta 2.1.4.

unstable — Uusinta uutta. Debianin kehittäjien valinta. Katso unstable-jakeluversio, Kohta 2.1.5.

Kun unstable-jakelun paketeista ei ensimmäisen noin viikon aikana löydetä julkaisukriittisiä virheitä, ne siirretään automaattisesti testing-jakeluun.

Debian-jakeluilla on myös koodinimet, jotka on kuvattu kappaleessa Debianin jakeluversioiden koodinimet, Kohta 2.1.7. Ennen Sargen julkaisua kesäkuussa 2005, kolme jakelua olivat Woody (stable), Sarge (testing) ja Sid (unstable). Sargen julkaisun jälkeen kolme jakelua olivat vastaavasti Sarge, Etch ja Sid. Kun Etch julkaistaan, stable ja unstable julkaisut ovat Etch ja Sid. Tällöin luodaan uusi testing-jakelu (aluksi se on kopio stable:sta) ja sille annetaan uusi koodinimi.

Jos haluat sähköpostia Debiania koskevista tärkeistä tiedotuksista, liity hiljaiselle sähköpostilistalle debian-devel-announce@lists.debian.org. Katso Debian-arkistot, Kohta 2.1.

Jos haluat käyttää paketeista uudempia versioita kuin niitä, jotka julkaistiin julkaistaessa käyttämääsi jakelua, voit joko päivittää järjestelmäsi uudempaan jakeluun kappaleen Päivittäminen jakeluun stable, testing tai unstable, Luku 5 ohjeiden mukaan tai päivittää vain valitsemasi paketit. Jos pakettia ei saa helposti päivitettyä, saatat haluta rakentaa paketin uudelleen (backport) kappaleen Paketin sovittaminen stable-järjestelmään, Kohta 6.4.10 ohjeiden mukaan.

testing-jakelun seuraamisen sivuvaikutuksena tietoturvapäivityksiä sisältävien pakettien asennus saattaa viivästyä. Tämä johtuu siitä, että paketit ladataan ensin jakeluun unstable ja ne siirtyvät testing-jakeluun viiveellä.

Jos paketteja käytetään sekaisin eri jakeluista esim. testing:stä ja stable:sta tai unstable:sta ja stable:sta, päivittyvät peruspaketit kuten libc6 lähes pakolla jossain vaiheessa testing- tai unstable-versioihin, jotka saattavat sisältää virheitä. Varoitus on annettu.

testing- tai unstable-jakeluiden käyttäminen lisää vakavien virheiden riskiä. Tätä riskiä voidaan hallita laittamalla tietokoneelle monikäynnistys, jossa toisena vaihtoehtona on vakaampi Debian-jakelu, tai käyttämällä chroot-ohjelmaa kappaleessa chroot, Kohta 8.6.35 kuvatulla tavalla. Jälkimmäinen mahdollistaa eri Debian-jakeluiden ajamisen samanaikaisesti eri konsoleissa.

Debian-jakeluiden perusteet on selitetty kappaleessa Debianin perusteet, Luku 2, jonka jälkeen kerrotaan perustietoa uusimpien ohjelmien käytöstä ja testing- ja unstable-jakeluiden hyödyistä Debianissa. Kärsimättömien kannattaa siirtyä suoraan kappaleeseen Debianin selviytymiskomennot, Kohta 6.3. Hauskoja päivityksiä!